Siirry pääsisältöön

Miksi massiivihirsi?

Jo ennen oikean tontin löytymistä meille oli selvää, että haluamme rakentaa ekologisen, terveellisen ja hengittävän kodin perinteisistä materiaaleista modernilla ulkonäöllä. Tädilläni ja hänen miehellään on hirsiveistämö Keski-Pohjanmaalla, joten hirsitalo oli meille luonnollinen vaihtoehto. Ulkoseinät rakennetaan massiivihirrestä, koska puun halkeilu ei meitä haittaa. Päinvastoin, se antaa mielestämme kodillemme luonnetta. Seinissä ei myöskään tällöin käytetä liimoja, toisin kuin lamellihirsissä. Talomme hirsityyppi on höylähirsi, eli hirret työstetään koneellisesti haluttuun muotoon. Meidän taloomme tulevat hirret ovat 275 mm leveitä.

Kuvassa ei ole meidän talomme, mutta kuva on otettu samalta hirsiveistämöltä, jossa meidänkin talomme hirsirunko tehdään. Tämäkin talo on tehty massiivihirrestä. Materiaalina on käytetty kuusta.

Hirsiseinien rakennusmateriaalina käytetään yleensä kuusta tai mäntyä. Näiden välillä ei tietääkseni  ole merkittäviä eroja hirsirakentamisessa, mutta mänty on yleisin puulaji. Myös meidän hirsirunkomme tehdään männystä. Ajan saatossa sen pitäisi muuttua hieman punertavaksi.

Tältä massiivihirsi näyttää. Kuvassa ristinurkka.
Hirsitalon suunnittelussa pitää myös valita, millä tavalla nurkat toteutetaan. Vaihtoehtoja on useita. Perinteisessä nurkassa eli ristinurkassa hirret ladotaan toistensa päälle niin, että osa hirrestä jää ikään kuin yli. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi jiiri- ja lohenpyrstönurkka. Varsinkin kaupungeissa törmää usein ns. city- eli 0-nurkkiin, joissa nurkat on jälkeenpäin laudoitettu. Tämä saattaa johtua kaavamääräyksistä. Onneksi meidän kaava-alueellamme nurkkia ei tarvitse laudoittaa. Päädyimme lopulta ulkonäöltään moderniin jiirinurkkaan. Jiirinurkassa hirret on katkaistu viistosti, eikä nurkkaliitos jää näkyviin. Tällöin hirsikerrat ovat samalla tasalla risteävillä seinillä.
Kuvassa jiirinurkka.
Tällä tyylillä talomme nurkat toteutetaan.

Hirsien väliin tulee eristenauhaa, esimerkiksi pellavaa. Talomme väliseiniä ei tehdä hirrestä, vaan kipsilevystä. Myöskään autotallia ei tehdä hirrestä, koska se olisi kasvattanut budjettia melko paljon. Talli rakennetaan pitkästä tavarasta ja verhoillaan hirsipaneelilla samannäköiseksi kuin talo.

Hirsitalossa on myös se hyvä puoli, että seinät valmistuvat nopeasti. Hirret veistetään ja talo kootaan valmiiksi ennen pystytystä. Sen jälkeen hirret puretaan, lastataan rekan kyytiin ja kuljetetaan tontille. Itse pystytys kestää vain päivän.

Joka neljäs omakotitalo rakennetaan tänä vuonna hirrestä. Hirsitalojen osuus uusista omakotitaloista on kasvanut viime vuosina merkittävästi hirren lukuisista myönteisistä ominaisuuksista johtuen. Varsinkin sisäilmaongelmat ovat lisänneet hirsirakentamisen suosiota. Voit lukea lisää aiheesta esimerkiksi tästä Aamulehden jutusta.

- Laura

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaveista totta?

Olemme nuori pariskunta Pohjanmaalta. Haaveissamme on aina ollut rakentaa oma talo, mutta vasta vajaa vuosi sitten lokakuussa 2017 unelmamme otti tuulta alleen, kun saimme haluamamme tontin Mustasaaresta. Olimme todella innoissamme ja yllättyneitä, sillä haimme vain kahta päätytonttia. Tiesimme, että ne ovat tonteista halutuimpia ja olimme lähes varmoja, että meitä ei onni potkaise. Mutta kuinkas kävikään! Tonttimme kuvattuna keväällä 2018. Päätös tontin varaamisesta piti tehdä melko pian, sillä varausmaksu piti maksaa viimeistään tammikuussa 2018. Ennen varauspäätöstä kävimme vielä katsomassa tonttia, ja molemmille tuli siitä hyvä tunne. Ei siis muuta kuin omaa kotia suunnittelemaan! Tonttimme sijaitsee hyvin rauhallisella asuinalueella. Tontti on pinta-alaltaan reilu tuhat neliötä, eli ei kovin iso, mutta meidän suunnitelmiimme riittävä. Parasta tontissamme on, että aurinko paistaa pihallemme lähes koko päivän. Lisäksi se sijaitsee rauhallisen sivutien ...